Vuonna 1064-1071 tapahtunut Krusiada oli merkittävä käännekohta Egyptin historiassa. Seurauksena armeijan tappiolla, josta vastuussa oli heikentynyt Fatimidien dynastia ja ristiretkeläisten valtaus, oli maassa vallinneen poliittisen ilmapiirin muutos ja uusi aikakausi islamilaiselle maailmalle.
Taustaa: Egypti 11. Vuosisadalla
- vuosisata Egyptissä merkitsi Fatimidien dynastian kultakauden loppua. Dynastia, jonka perusti berberi-sotilas Muhammad ibn Abd Allah, oli hallinnut Egypttia ja Pohjois-Afrikkaa vuodesta 909. Aluksi Fatimidit olivat tunnettuja sivistysperinteestä, taiteesta ja kauppatoiminnasta. He rakensivat näyttävää arkkitehtuuria kuten al-Azharin moskeijan ja edistivät tieteen ja filosofian kehitystä.
Mutta 11. vuosisadan lopulla Fatimidien valta heikkeni. Sisäiset valtataistelut, korruptio ja armeijan huono kurinalaisuus vaikeuttivat dynastian hallintoa. Samalla Euroopassa ristiretket alkoivat leviämään ja kristinuskon vaikutusvalta vahvistui.
Ristiretki ja taistelut:
Vuonna 1064 Rooman paavi Aleksanteri II julisti Krusiadan, jonka tarkoituksena oli vapauttaa Pyhät Maat muslimien vallasta. Ristiretkeläiset, johdettuina Normandian herttua Robertillä, saapuivat ensin Etelä-Italiaan ja Libanonin rannikolle.
Egyptin armeija, jota johti kalifi al-Mustansir Billah, oli tuolloin heikossa tilassa. Armeijan sotilaat olivat huonosti koulutettuja ja varustusta puuttui vakavasti. Lisäksi Fatimidien sisäiset ristiriidat vaikuttivat armeijan taistelutahtoon ja johtajuuteen.
Ristiretkeläiset hyökkäsivät Aleksandriaan vuonna 1067 ja saavuttivat nopean voiton. He valloittivat kaupungin ja surmasivat suuren määrän muslimeja. Armeijasta rimpuilivat vain harvat selviytyneet.
Egyptin poliittinen ilmapiiri muuttuu:
Krusiadan voitto oli murskaus Egyptille ja Fatimidien dynastialle.
Al-Mustansir Billah pakeni Kairosta ja kuoli pian sen jälkeen. Dynastia heikkeni entisestään, kun sisäiset valtataistelut yltyivät. Ristiretkeläisten valtaus loi myös levottomuutta Egyptin muslimien keskuudessa.
Krusiada 1064-1071:
Vuosi | Tapahtuma |
---|---|
1064 | Paavi Aleksanteri II julisti Krusiadan |
1067 | Ristiretkeläiset valtasivat Aleksandrian |
1071 | Fatimidien dynastia heikkenee entisestään, sisäiset konfliktit ja levottomuudet |
Ristiretkeläisten läsnäolo Egyptissä oli lyhytaikainen. He vetäytyivät maasta vuonna 1071, kun turkkilainen seldžukkien armeija hyökkäsi heidän kimppuunsa ja voitti heidät.
Seuraukset:
Krusiada oli kuitenkin merkittävä käännekohta Egyptin historiassa. Se osoitti Fatimidien dynastian heikkouden ja loi poliittisen epävakauden, joka johti lopulta dynastian kukistumiseen vuonna 1171. Krusiadan tapahtumat lujittivat myös islamilaisessa maailmassa tunnetta ristiriitojen ja taisteluiden jatkuvuudesta kristittyjen kanssa.
Myöhemmin Egyptiä hallitsivat mamelukki-sulttaanit, jotka onnistuivat vastustamaan ristiretkeläisten uusia hyökkäyksiä ja lujittamaan Egyptin asemaa Lähi-idässä.
Krusiada 1064-1071 oli vain yksi osa monimutkaista historiallisista tapahtumista, jotka muokkasivat Egyptin kohtaloa keskiajalla. Se osoitti Fatimidien dynastian heikkoutta ja loi edellytykset Egyptissä vallinneelle poliittiselle epävakaudelle, joka kesti vuosisatoja.